Suomalaisista kilpaurheilijoista 82 prosenttia oli käyttänyt ravintolisiä ja 62 prosenttia lääkevalmisteita viimeisen viikon aikana ennen dopingtestiä. Yksi urheilija käytti enimmillään yhdeksää eri lääkevalmistetta ja eräs urheilija 58 eri ravintolisää. Tulokset ilmenivät tuoreessa pro gradu -tutkielmassa, jossa selvitettiin lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytön yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kilpaurheilijoilla.
Terveystieteiden maisteriksi valmistuvan Marja Koposen Jyväskylän yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan kestävyysurheilijat käyttävät eniten lääkkeitä ja joukkueurheilijat vähiten ravintolisiä. Naiset käyttävät miehiä enemmän lääkevalmisteita. Ravintolisien käytössä ei huomattu sukupuolten välillä eroa.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset urheilijat käyttävät paljon reseptilääkkeitä. Nyt tehty uusi tutkimus osoittaa, että myös itselääkintä on yleistä. Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta käyttäen tutkimusaineistona dopingtestipöytäkirjoja.
– Minut yllätti lääkevalmisteiden ja ravintolisien yleinen käyttö. On ymmärrettävää, että ravintolisiä käytetään, mutta miksi niitä käytetään niin paljon ja käytetäänkö valmisteita järkevästi. Mietityttää millainen merkitys monipuolisella ruokavaliolla on paljon ravintolisiä käyttävän urheilijan arjessa, sanoo Marja Koponen. Koposella on itsellään huippu-urheilutausta ringetessä.
– Ravintolisien runsaasta käytöstä huolimatta yksikään tutkimuksen kohteena olleista urheilijoista ei antanut ravintolisiin liittyvää positiivista dopingnäytettä. Urheiluvalmisteiden käyttöä harkitessaan urheilijan tulee kuitenkin pyrkiä arvioimaan valmisteiden todellinen tarve ja niiden käyttöön sisältyvät riskit. Ravintolisistä on esimerkiksi löydetty urheilussa kiellettyjä aineita, joita ei mainita edes pakkausselosteessa. On myös muistettava, että internetin kautta saatu tieto ravintolisien vaikutuksista ja hyödyllisyydestä on usein liioittelevaa ja riskejä vähättelevää, Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin (entinen ADT) lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä sanoo.
Marja Koponen teki tutkimuksensa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n kanssa. Tutkimuksen tarve lähti ADT:lta, joka halusi saada tutkittua tietoa urheilijoiden lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytöstä kehittääkseen koulutustoimintaansa ja edistääkseen urheilijoiden terveydenhuoltoa.
Tutkimuksen aineiston muodostivat vuonna 2014 testattujen 679 suomalaisen kilpaurheilijan dopingtestilomakkeet.
Lisätietoja:
Susanna Sokka
SUEK – viestintäpäällikkö
puh. 040 740 7477