Kilpailumanipulaatio

Kilpailumanipulaatio tarkoittaa järjestelyä, toimenpidettä tai laiminlyöntiä, jolla pyritään vaikuttamaan urheilukilpailun lopputulokseen tai kulkuun poistamalla urheilukilpailuun kuuluvaa ennakoimattomuutta siten, että sillä saavutetaan kohtuutonta etua itselle tai muille. Useimmiten kilpailumanipulaatiossa kyse on rahasta.

Kilpailumanipulaatio voi olla vedonlyönti- tai urheiluperustaista. Vedonlyöntiperusteisen manipulaation tavoitteena on suoran tai epäsuoran taloudellisen tuoton saaminen vedonlyönnin avulla. Suora taloudellinen tuotto tarkoittaa vedonlyönnillä saavutettua rahasummaa ja epäsuora taloudellinen tuotto esimerkiksi rahanpesulla saavutettua hyötyä. Urheiluperustaisessa manipulaatiossa tavoitteena on kilpailullisen edun saavuttaminen epärehellisin keinoin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tietyn merkityksellisen ottelun voittaminen tai häviäminen, sarjapaikan säilyttäminen tai nouseminen ylempiin sarjoihin. 

Kilpailumanipulaation yleisyys

Kilpailumanipulaation yleisyyttä on vaikea arvioida tarkasti, sillä muun rikollisen ja epärehellisen toiminnan tapaan suurin osa kilpailumanipulaatiotapauksista tapahtuu piilossa. Tätä ilmiötä kutsutaan piilorikollisuudeksi ja julkitulleet kilpailumanipulaatiotapaukset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu todellisuudesta. Suomessa kilpailumanipulaatiotapauksia ja -epäilyjä tulee ilmi vuosittain muutamia. Eri arvioiden mukaan vuosittain manipuloidaan kansainvälisesti satoja urheilukilpailuja. 

Kilpailumanipulaation yleisyys ja kansainväliset vedonlyöntimarkkinat

Kilpailumanipulaation yleistymiseen on johtanut etenkin urheiluvedonlyönnin kasvaminen merkittäväksi taloudelliseksi toiminnaksi. Nykyään on mahdollista lyödä vetoa vuorokauden jokaisena hetkenä kaikenlaisista kilpailu- ja lajimuodoista, missä tahansa päin maapalloa. Urheiluvedonlyönnin rahavirrat ovat liikkuneet 2010-luvulla useissa sadoissa miljardeissa euroissa. 

Säädellyn ja laillisen urheiluvedonlyönnin ohella myös alan laittomat markkinat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Urheilun vedonlyöntimarkkinoiden voimakas kasvu houkuttelee puoleensa myös rikollisia ja rikollisjärjestöjä. Suurin osa laittomasta vedonlyönnistä tapahtuu Etelä- ja Itä-Aasian maissa. 

Kilpailumanipulaatioon liittyvät urheilulajit

Kilpailumanipulaatiota tapahtuu niin amatööri- kuin ammattilaisurheilussakin. Suuri osa Euroopassa ja Pohjoismaissa ilmi tulleista manipulaatiotapauksista on kohdistunut alemmille sarjatasoille tai pienempiin sarjoihin ja kilpailuihin. Kansainvälisesti tapauksia on noussut esiin viime vuosina etenkin jalkapallon, mutta myös esimerkiksi tenniksen, kriketin, hevosurheilun, moottoriurheilun, käsipallon, rugbyn ja koripallon parista. 

Suomessa vedonlyöntiperustaisia manipulaatiotapauksia on tullut ilmi erityisesti 2000-luvulla. Viime vuosina ilmi tulleet tapaukset ovat keskittyneet pitkälti jalkapalloon. 

Kilpailumanipulaation seuraukset 

Kilpailumanipulaatiota pidetään urheilulle erityisen haitallisena ilmiönä siksi, että se vaikuttaa suoraan urheilun perusarvoihin, kuten ennakoimattomuuteen ja yllätyksellisyyteen. Jos luottamus urheilun ennakoimattomaan luonteeseen kärsii, aiheuttaa se uskottavuusongelman koko urheilun ytimeen. Tällöin manipulaatioilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia urheilulle ja urheiluorganisaatioille. Nämä ongelmat kasautuvat etenkin taloudelliselle puolelle, sillä sponsoritulojen, tv-oikeuksien, mainostulojen ja lipputulojen suuruus ovat pitkälti riippuvaisia yleisön ja julkisyhteisön mielipiteistä. Kilpailumanipulaatiota pidetään yleisesti paheksuttavana.

Kilpailumanipulaation riskitekijät

Tutkimuksissa on havaittu erilaisia riskitekijöitä, mitkä saattavat altistaa kilpailumanipulaatioille. Ensinnäkin korruptoituneet valtiot ovat alttiimpia kilpailumanipulaatioille kuin matalamman korruption maat. Yksilöurheilua ja yksittäisiä henkilöitä on helpompi manipuloida kuin kokonaisia joukkueita. Pelaajien ja yksilöurheilijoiden lisäksi houkuttelevia kohteita ovat myös erotuomarit, sillä heillä on runsaasti vaikutusvaltaa ottelutapahtumien kulkuun. Urheilijoista etenkin nuoret, huipputason menestystä tavoittelevat saattavat olla haavoittuvaisemmassa asemassa kuin muut. Taloudellisilla tekijöillä, kuten palkanmaksuun liittyvillä ongelmilla, on havaittu olevan merkittävä yhteys kilpailumanipulaatioon. Kilpailun tason osalta suurin riski kilpailumanipulaatiolle vaikuttaisi olevan matalimmilla sarjatasoilla, joissa palkkiotasot ovat matalia ja valvonta on heikkoa. On myös havaittu, että huippu-urheilijat ovat alttiita uhkapelaamiselle ja sitä kautta uhkapeliongelmille. 

Kilpailumanipulaation torjunta

Kilpailumanipulaation torjunta on keskeinen osa SUEKin toimintaa. Suomessa kilpailumanipulaation torjunta on yhteistoimintaa urheiluyhteisön, vedonlyöntiyhtiön sekä poliisi- ja oikeusviranomaisten kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2020 urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia urheilun toimijoiden ja eri hallinnonhaarojen välisenä koordinaatio- ja yhteistyöelimenä. Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää urheilun eettisyyttä ja sitä koskettavien kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa. 

Neuvottelukunta on nimennyt kansallisen yhteistoimintaryhmän, joka toimii urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn yleissopimuksen mukaisena kansallisena yhteyspisteenä. Kilpailumanipulaation torjuntatoimet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat säännöt ja lainsäädäntö, tietoisuuden kasvattaminen ja valmiuksien parantaminen sekä valvonta, tiedustelu ja tutkinta. Kilpailumanipulaation kansainvälinen luonne edellyttää niin kansallista kuin valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä sen torjumisessa. 

Kilpailumanipulaatioon liittyvä lainsäädäntö Suomessa

Suomessa ei ole varsinaista kilpailumanipulaatiota koskettavaa lainsäädäntöä. Toistaiseksi kilpailumanipulaatiotapauksia on käsitelty eniten elinkeinotoiminnan lahjomissäännösten kautta. Pesäpallon sopupelivyyhdissä vuonna 1998 henkilöitä tuomittiin petosrikoksista, mutta sen jälkeen kilpailumanipulaatiorikosten tutkinnassa ja tuomioissa on käytetty lähinnä vain ”lahjuksen ottamista tai antamista elinkeinotoiminnassa”. SUEKin näkemyksen mukaan Suomen rikoslain 36 lukua (petoksesta ja muusta epärehellisyydestä) tulisi täydentää rikosnimikkeellä urheilupetos