Naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat tutkimusten mukaan erityisen alttiita urheilussa tapahtuvalle epäasialliselle kohtelulle ja häirinnälle. Ilmiön taustalla vaikuttavat niin urheilun ylläpitämä binäärinen sukupuolijärjestys kuin myös urheilumaailmassa vallitseva maskuliininen ylivalta. SUEK tuottaa tietoa aiheesta selvitysten ja tutkimusten avulla.
Seksuaalinen häirintä tarkoittaa tasa-arvolain mukaan sanallista, fyysistä ja sanatonta, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tasa-arvobarometrin mukaan yleisimpiä seksuaalisen häirinnän muotoja ovat loukkaavat kaksimieliset vitsit, härskit puheet ja asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen liittyvät huomautukset. Sukupuoleen perustuva häirintä puolestaan tarkoittaa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, jolla luodaan vihamielinen, väheksyvä, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä urheilussa
Tutkimusten mukaan seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä tapahtuu urheilussa kaikkialla, mutta riskivyöhykkeellä ovat etenkin naisurheilijat, lapset ja nuoret, vammaisurheilijat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Seksuaalinen häirintä ilmenee urheilun parissa sanallisena ja sanattomana häirintänä, kuten häiritsevinä kommentteina, katseina ja eleinä. Häirintä voi olla myös fyysistä, kuten ei-toivottua koskettelua. Vakavimmillaan häirintä voi täyttää seksuaalirikoksen tunnusmerkit. Viimeaikaisen tutkimuksen valossa ahdistelua tapahtuu niin kanssaurheilijoiden kuin valmentajien toimesta. Myös sosiaalisen median rooli seksuaalisessa ja sukupuoleen perustuvassa häirinnässä on huomattava.
SUEKin rooli
SUEKin tehtävänä on nostaa keskusteluihin ja tuottaa tietoa urheilun eettisistä ilmiöistä. Tavoitteena on, että ilmiöt tunnistetaan ja urheiluyhteisö hyödyntää tuotettua tietoa laatiessaan toimintamalleja eettisesti kestävän urheilukulttuurin vahvistamiseksi.
Vuonna 2018 SUEK julkaisi Vaikeneminen ei ole vaihtoehto -tutkimuskatsauksen, johon koottiin viimeisin häirintää ja kiusaamista koskeva kansainvälinen tutkimustieto liikunnan ja urheilun osalta. SUEK on myös tehnyt vuodesta 2018 lähtien lajiliittojen toimeksiannosta selvityksiä siitä, esiintyykö lajien parissa mahdollisesti seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää tai kiusaamista. Vuonna 2020 SUEK toteutti Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksen, joka tuotti maakohtaista tietoa ilmiön esiintyvyydestä ja moninaisuudesta. Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää käsiteltiin myös vuonna 2022 julkaistussa Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa-tutkimuksessa.
