Dopingtestaus

Dopingtestejä tekevät urheilijoille Suomessa SUEK, Maailman antidopingtoimisto WADA ja kansainväliset lajiliitot. Myös kansalliset lajiliitot voivat tilata dopingtestejä SUEKilta. Suomalaisia urheilijoita voi ulkomailla testata lisäksi kyseisen maan kansallinen antidopingorganisaatio.

Dopingtestaus on WADAn Kansainvälisessä testaus- ja tutkintastandardissa tarkkaan määriteltyä toimintaa. Testinäytteeksi otetaan virtsaa, verta tai molempia. Dopingtestejä tehdään sekä kilpailuissa että niiden ulkopuolella.

Dopingtestityypit

Dopingtestejä on kahdenlaisia: kilpailutestejä ja kilpailujen ulkopuolisia testejä. Urheilija voidaan kutsua testiin milloin tahansa ja missä tahansa, kotimaassa tai ulkomailla. Kutsu esitetään urheilijalle henkilökohtaisesti. 

Kilpailutestit

Kilpailutesteillä tarkoitetaan kilpailutapahtuman yhteydessä suoritettavia dopingtestejä. Ellei kansainvälisen tai muun asianomaisen antidopingorganisaation säännöissä muuta määrätä, ajanjakso alkaa klo 23.59 sinä iltana, joka edeltää kilpailua, johon urheilijan on määrä osallistua, ja joka päättyy kilpailun ja siihen liittyvän näytteenottoprosessin loputtua.

Kilpailun yhteydessä otetuista näytteistä tutkitaan kaikki tunnetut dopingaineet ja menetelmät sekä mahdollinen näytteen manipulointi.

Urheilijat arvotaan tai määrätään testiin esimerkiksi sijoituksen perusteella tai heidät valitaan siihen lajin kilpailusääntöjen määräämällä tavalla. Urheilijat voidaan määrätä testiin nimellä myös kilpailutesteissä.

Kilpailujen ulkopuoliset testit

Kilpailujen ulkopuolella otetuista näytteistä tutkitaan anaboliset aineet, peptidihormonit, kasvutekijät ja vastaavat yhdisteet, β2-agonistit, hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit, diureetit ja muut peiteaineet sekä kaikki kielletyt menetelmät.

Kansainvälisillä lajiliitoilla saattaa olla omia sääntöjään tutkittavista aineista. Urheilijan velvollisuus on olla selvillä häntä koskevista säännöistä.

Testiin valinta

Urheilijat valitaan kilpailujen ulkopuolisiin dopingtesteihin kohdennetusti tai arpomalla testattavat esimerkiksi tietyn ryhmän harjoituksissa tai leirillä olevista urheilijoista. Kohdennetuissa dopingtesteissä SUEK tai muu testin tilannut antidopingorganisaatio on nimennyt urheilijan etukäteen dopingtestiin. 

Kohdennettuja dopingtestejä tehdään pääasiassa testauspooli- ja maajoukkueurheilijoille. SUEK voi kuitenkin testata kohdennetusti sekä kilpailuissa että kilpailujen ulkopuolella ketä tahansa antidopingsäännöstön piiriin kuuluvaa urheilijaa.

Näytetyypit

Dopingtesteissä otetaan joko virtsa- tai verinäyte tai molemmat. Suurin osa dopingtesteistä tehdään virtsasta, josta analysoidaan kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttöä. Veritesti ei korvaa virtsatestiä, koska siinä pääasiassa tutkitaan eri aineita ja eri menetelmiä.

Verinäytteitä voidaan ottaa kiellettyjen aineiden ja menetelmien tunnistamiseksi, seulontaa varten tai pitkäaikaisseurantana urheilijan yksilöllisen profiilin luomiseksi.

Verinäytteet otetaan Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin ohjeiden mukaan. Ne ottaa henkilö, jolla on SUEKin antaman koulutuksen ja valtuutuksen lisäksi terveydenhuollon ammatillinen koulutus ja pätevyys verinäytteiden ottoon. Veritestejä tehdään esimerkiksi kasvuhormonin ja erilaisten keinotekoisten veren manipulointiin liittyvien aineiden ja menetelmien löytämiseksi.

Dopingnäytteet analysoidaan WADAn akkreditoimissa ja valvomissa laboratorioissa.

Urheilijan biologinen passi

Urheilijan biologinen passi -järjestelmässä seurataan urheilijan tiettyjä biologisia muuttujia koko hänen urheilu-uransa ajan. Muutokset urheilijan profiilissa voivat paljastaa dopingin käytön.

Urheilijan biologisessa passijärjestelmässä seurataan valittuja biologisia muuttujia pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi hematologisessa profiilissa seurataan hemoglobiinia ja hematokriittia ja steroidiprofiilissa testosteronia sekä epitestosteronia. Saatujen tulosten perusteella määritetään profiili, joka toimii urheilijan henkilökohtaisena viitearvoalueena, aiemmin käytettyjen väestöpohjaisten viitearvojen sijaan.

Urheilijan biologista passijärjestelmää voidaan käyttää testauksen kohdentamisen ja ajoittamisen työvälineenä. Sitä voidaan käyttää myös osoittamaan epäsuorasti mahdollinen dopingaineiden tai -menetelmien käyttö ja siten antidopingsäännöstön mukainen dopingrikkomus.