Reetta Hurske: Tarvitseeko kaikkea kestää 

Aitajuoksija Reetta Hurske vastaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin blogihaasteeseen Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin testauspooliurheilijoille suunnatussa blogissa. Hurske pohtii kirjoituksessaan, mitä niin sanottu hiljainen hyväksyntä merkitsee kärkevän palautteen, arvostelun tai jopa häirinnän kannalta. Lue Hurskeen blogi kokonaisuudessaan alta.

Kiitos liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille blogihaasteesta. Haluan samalla onnitella valinnastasi WADAn hallintoneuvostoon. Toivon, että tuot uudessa tehtävässä myös meidän urheilijoiden ääntä kuuluviin päätöksenteossa yhdessä antidopingtoiminnan tärkeimmässä paikassa. 

Rehellisyys on tärkeä arvo itselleni. On tärkeää, että niin kotimaassa kuin ulkomailla kilpaillaan samoilla säännöillä. Koen, että lajissani antidopingasiat ovat hyvällä tolalla. Olen kuulunut testauspooliin aika pitkään ja testaus on tullut erittäin tutuksi. Myös koulutuksia on ollut ja verkkokursseja aiheesta tehty. Lähtökohtaisesti kaikki menee dopingtestissä hyvin ja poistun sieltä turvallisin mielin. Joskus ulkomailla saattaa tosin olla pieniä haasteita ja tilanteita, joissa olen ollut yhteydessä SUEKin päivystyspuhelimeen ja kysynyt neuvoa. Siksi minusta on hyvä, että päivystys on auki 24/7. Itselleni siitä on ollut hyötyä. 

Viime aikoina on ollut paljon uutisia urheiluun liittyvistä asioista, kuten häirinnästä. Huomaan, että olen alkanut pohtia asiaa entistä enemmän. Henkilökohtaisesti en ole kokenut häirintää, mutta toisaalta olen saanut hyvin monenlaista palautetta sekä kommentteja ja huomaan miettiväni niitä eri tavoin kuin ennen. 

Viime vuosina on mietityttänyt se, että palautetta suorituksesta annetaan nykypäivänä paljon myös ulkonäön kautta. Epäonnistuneeseen suoritukseen haetaan syytä joskus ulkonäöstä. Saan myös paljon kivoja, ystävällisiä ja tsemppaavia viestejä, mitä on suurimmalta osalta aina mukava saada. Välillä kuitenkin kommentit viittaavat siihen, miten hyvältä tai seksikkäältä ulkoisesti näyttää ja kommentoidaan esimerkiksi kisa-asuja siitä näkökulmasta. Todennäköisesti kommenttien antaja ajattelee laittavansa mukavaa viestiä, mutta tulisi kuitenkin muistaa, että olen kilpailuissa tekemässä tulosta ja tuonkaltaisissa kommenteissa huomio on viety pois pääasiasta. Vaikka viestin tarkoitusperä on varmasti hyvä, sen ilmaiseminen on viety joskus överiksi. 

Aitajuoksu on herkkä laji, jossa kamppaillaan kymmenyksistä, sadasosista ja tuhannesosista. Suoritukseen vaikuttaa moni asia, joita monikaan urheilija halua jakaa näitä julkisuuteen. Taustalla voi olla terveysmurheita tai erilaisia asioita urheilun ulkopuolisessa elämässä. Näitä ei useinkaan avata ulkopuolelle. Suorituksesta kuitenkin tulee kuitenkin lähes aina palautetta oman tiimin ulkopuolelta. Mielestäni tulisi muistaa, että onhan kaikilla joskus huonoja päiviä, niin töissä kuin arjessakin. Ehkä ennen palautteenantoa voisi hetken pohtia, mitä itse haluaisi kuulla silloin, kun kaikki ei ole mennyt hyvin. 

Ehkä sukupolveni urheilijat ovat tottuneet erilaiseen kommentointiin, sekä ”sitä pitää vaan julkisuudessa kestää” -asenteeseen. Mutta pitääkö sitä oikeasti kestää ja mikä tärkeämpää, haluammeko me olla mukana hiljaisella hyväksynnällä tällaisessa kulttuurissa? Nuorille painotetaan aina, että pitää puhua ja kertoa, mutta hyödyttääkö se, jos mikään ei muutu. 

Koen, että me kokeneemmat urheilijat olemme näkyviä ja meillä monella on hyviä kanavia, joissa voimme tuoda asioita esille. Nostamalla asioita esiin ja haastamalla vallitsevaa tilaa luomme avoimempaa ja vastuullisempaa ympäristöä nuorille urheilijoille. Eikö se olisi hyvä perintö seuraavalle sukupolvelle? 

Reetta Hurske
100 metrin aituri
Sisäratojen 60 metrin aitojen Euroopan mestari 

Minusta olisi kiva kuulla seuraavaksi jäätanssijoiden Juulia Turkkilan ja Matthias Versluisin ajatuksia urheilun eettisistä asioista. 

Suomen testauspooli on SUEKin nimeämä ryhmä huippu-urheilijoita, joihin dopingtestaus erityisesti kohdentuu ja joilla on olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuus. Suomessa toimii sekä yksilölajien urheilijoille suunnattu rekisteröity testauspooli että joukkuelajien joukkuepooli.