Kilpailumanipulaation kansallinen tilannekuva on toteutettu Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n johdolla opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa kansallisessa yhteistoimintaryhmässä. Tilannekuvan tarkoituksena on tunnistaa suomalaista urheilua koskevat riskit ja haavoittuvuudet, jotka ovat keskeisessä osassa kilpailumanipulaation torjunnassa.
Kilpailumanipulaation kansallisella tilannekuvalla on merkitystä johtamisen ja päätöksenteon välineenä, koska kilpailumanipulaatio on uhka urheiluorganisaatioille, urheilulajien maineelle sekä urheilulle itselleen. Tilannekuvan laatimisen myötä saatavilla tiedoilla ilmiön torjuntatoimia voidaan kehittää merkittävästi.
Tilannekuvan osalta on keskeistä määritellä niin riskejä lisääviä kuin vähentäviä tekijöitä ja tilannekuva luo osaltaan perustan lajiliitoilta edellytettäville kilpailumanipulaation torjuntaan tähtääville ohjelmille sekä auttaa koulutuksessa ja viestinnässä.
Euroopan neuvoston yleissopimus
Euroopan neuvoston yleissopimuksen 5 artikla määrittää riskien arviointia ja hallintaa. Sen mukaisesti sopimusosapuolten on, tarvittaessa yhteistyössä urheilujärjestöjen, urheiluvedonlyönnin toimeenpanijoiden, kilpailujen järjestäjien ja muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa, määriteltävä, analysoitava ja arvioitava urheilukilpailujen manipulointiin liittyvät riskit. Lisäksi sopimusosapuolten on kannustettava urheilujärjestöjä, urheiluvedonlyönnin toimeenpanijoita, kilpailujen järjestäjiä ja muita asiaankuuluvia organisaatioita laatimaan menettelytavat ja säännöt urheilukilpailujen manipuloinnin torjumiseksi ja ryhdyttävä tarvittaessa lainsäädännöllisiin tai muihin tämän tarkoituksen edellyttämiin toimenpiteisiin.
Australian malli
Kilpailumanipulaation vastaisten kansallisten toimintaryhmien epävirallisessa verkostossa, Kööpenhaminan ryhmässä, on sovittu, että kansalliset tilannekuvat pyritään laatimaan kansainvälisesti samalla tavalla niin sanotun Australian mallin mukaisesti. Malli perustuu Australian rikostiedusteluviraston käyttämään järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaan sekä Kanadan ratsupoliisin kehittämään tilannekuvamenetelmään. Tilannekuvassa pisteytetään urheilua uhkaavat riskitekijät, sisältäen kansainvälisen ja laittoman vedonlyönnin, urheilun kansainväliset yhteydet, urheilun kyvyn tunnistaa integriteettiuhat sekä urheilun liiketaloudellisen hyväksi käyttämisen rikolliseen toimintaan.
Kansallisen tilannekuvan laatiminen
Kilpailumanipulaation kansallinen tilannekuva on toteutettu Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n johdolla opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa kansallisessa yhteistoimintaryhmässä.
Tilannekuvan tiedot perustuvat 19 urheilulajin analyysiin, kansallisen toimintaryhmän jäsenten lausuntoihin sekä erillisiin lausuntoihin Suomen valmentajilta ja Suomen urheiluvedonlyöjiltä sekä urheilijapaneelin näkemyksiin. Lisäksi tilannekuvassa on otettu huomioon Europolin (2020/2021) tilanneraportit järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta kilpailumanipulaatioon sekä Jyväskylän yliopistossa vuonna 2020 valmistunut tutkielma kilpailumanipulaation riskeistä ja tunnistamisesta.
Tilannekuvan laadinnan kannalta merkittävä haaste on tehdä siitä eri lajien kesken yhteismitallinen ja siten vertailtavissa oleva, koska urheilun lajikirjo on laaja ja lajien erityispiirteet vaihtelevat paljon.
Johtopäätökset
Suomessa tilanne kilpailumanipulaation suhteen on rauhallinen ja parempi kuin useissa naapurimaissa. Kilpailumanipulaation havaitsemiseksi ja torjumiseksi on tehty eri sidosryhmien kesken paljon hyvää yhteistyötä.
SUEKin tietoon ei tullut 2019–2020 Suomesta yhtään kilpailumanipulaatioepäilyä, josta olisi aloitettu esitutkinta tai urheiluperusteinen tutkinta. Myöskään esimerkiksi Suomen Urheiluvedonlyöjät ry ei ole havainnut missään suomalaisessa lajissa vuonna 2020 yhtään selkeää kilpailumanipulaatiotapausta, jossa vaikuttimena tai motivoivana tekijänä olisi ollut urheiluvedonlyönti tai rahapelaaminen.
Lisäksi on useita lajeja, joissa ei ole tullut ilmi minkäänlaisia manipulaatioepäilyjä, esimerkiksi Hippoksen mukaan raveissa ei ole ollut viitteitä manipulaatiosta ainakaan viiteen vuoteen. Toisaalta esimerkiksi jalkapallossa manipulaation muuttuminen entistä enemmän tilannekohtaiseksi manipulaatioksi (spotfixing) on tehnyt siitä aiempaa vaikeammin havaittavan.
Suositukset
Tilannekuvan perusteella kansallinen yhteistoimintaryhmä on laatinut suosituksia kilpailumanipulaation torjuntatoimiksi ja kansallisen toimintasuunnitelman laatimiseksi. Joitakin suosituksia on jo otettu käyttöön, kuten lajiliittojen antidopingohjelmien laajentaminen kilpailumanipulaatioon ja Reilusti paras -verkkokoulutus kilpailumanipulaatiosta. Urheilupetoslainsäädännön kartoittamista tulee edelleen jatkaa ja kansainvälisiä yhteistyökanavia hyödyntää täysimääräisesti.
Lajiliittojen tulee ottaa käyttöön tai päivittää kilpailumanipulaatiotapauksia koskevat säännöt vähintään Olympiakomitean mallisääntöjen mukaisiksi. Urheilijoilla ja urheilutoimijoilla tulee olla suojatut ja turvatut kanavat kilpailumanipulaatiotapauksista ilmoittamiseen.