Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus urheilussa

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat myös urheilussa keskeisesti läsnä. Urheilun parissa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on tehty tärkeää työtä sukupuolten välisen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. SUEK pyrkii edistämään monin tavoin omassa toiminnassaan urheilun ja liikunnan tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta, muun muassa tietopohjan vahvistamisen kautta.

Tasa-arvon määritelmä

Suomessa tasa-arvo on vakiintunut oikeudellisesti tarkoittamaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. On kuitenkin hyvä huomioida, että tasa-arvo on lähtökohtaisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa laajempi käsite, tarkoittaen kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa riippumatta muun muassa iästä, syntyperästä, kielestä, uskonnosta, mielipiteestä, vakaumuksesta tai terveydentilasta.

Tasa-arvo urheilussa

Oikeudellisesta asemasta huolimatta, miesten ja naisten välisessä tasa-arvossa on yhteiskunnallisesti monin paikoin kehitettävää, myös urheilussa. Vaikka naisten asema urheilussa on ajan saatossa parantunut, on sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseen vielä matkaa.Miehet ovat enemmistönä monissa keskeisimmissä liikunnan ja urheilun toimielimissä. Tämä ilmenee Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa sukupuolten tasa-arvoa liikunta-alalla tarkastelevassa katsauksessa. Viimeisimmän eli vuoden 2018 raportin mukaan naisten määrä liikunta-alan päätöksentekotehtävissä, työryhmissä ja verkostoissa on kasvanut tällä vuosikymmenellä. Raportin perusteella työtä on kuitenkin vielä tehtävänä, sillä sukupuolijakaumat vaihtelevat runsaasti eri järjestöissä. 

Sukupuolten välistä tasa-arvoa tulisi edistää liikunnassa ja urheilussa vahvistamalla aiheeseen liittyvää tietopohjaa sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella. Tämä tarkoittaa kaikkien päätösten ja toimenpiteiden arviointia sekä miesten että naisten kannalta. Tärkeässä osassa tasa-arvon edistämisen kannalta ovat myös stereotypioiden torjunta sekä demokraattinen päätöksenteko. 

Yhdenvertaisuuden määritelmä

Suomessa yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia iästään, sukupuolestaan, kansalaisuudestaan, alkuperästään, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. 

Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä edellä mainittujen henkilöön liittyvien syiden perusteella. Lisäksi syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan oletukseen tai tosiseikkaan. 

Välillisen ja välittömän syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää on myös häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Kaikki erilainen kohtelu, joka perustuu johonkin henkilöön liittyvään syyhyn, kuten terveydentilaan tai ikään, ei ole syrjintää. Yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan erilaista kohtelua ei voida luokitella syrjinnäksi, jos kohtelu perustuu lakiin tai sillä on muutoin hyväksyttävä päämäärä ja keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeassa suhteessa.

Yhdenvertaisuus urheilussa

Liikunnassa ja urheilussa yhdenvertaisuusnäkökulma liittyy läheisesti etenkin monikulttuurisuuden, erityisliikunnan ja vammaisurheilun, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, liikunnan harrastamisen tasavertaisten mahdollisuuksien sekä häirinnän teemoihin. Urheilussa ja liikunnassa koetaan syrjintää sekä häirintää etnisen taustan, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen sekä vammaisuuden perusteella. Se, että liikuntakulttuuri olisi kaikille avoin, suvaitsevainen, turvallinen, inklusiivinen sekä taloudellisesti mahdollinen, edellyttää jatkuvaa yhdenvertaisuusnäkökulman huomiointia ja kehittämistä. Myös tutkimuksellisen tiedon lisääminen aiheista uuden tiedon tuottamiseksi on tärkeää. 

Liikuntalain uudistuksessa huomioitiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Aiheen tärkeydestä kertoo myös se, että tuoreimmassa liikuntalain uudistuksessa vuodelta 2015 lain arvopohjaan lisättiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat kohdat. Ne määriteltiin myös toimintaa ohjaaviksi lähtökohdiksi. Lain perusteluissa huomioidaan perinteisten erityisryhmien tarpeet, liikunnan eriarvioistuminen sekä vähemmistöjen yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat. Perusteluissa huomioitiin myös sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen liikunnassa ja urheilussa. 

SUEKin rooli

SUEKin tavoitteena on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa taata kaikille yhdenvertainen oikeus eettisesti kestävään urheiluun. SUEKin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitettään huomiota yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon vaikuttavien toimintatapojen tunnistamiseen ja edelleen kehittämiseen. Tavoite on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon huomioiminen kaikessa toiminnassa.

SUEKin julkaisu Samalla viivalla? Selvitys liikunnan ja urheilun tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta Suomessa keskittyy tarkastelemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja urheilussa on käsitelty ja tutkittu Suomessa. Selvitys on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon on koottu yksiin kansiin yli 200:n aihetta käsittelevän julkaisun tärkeimmät havainnot. Tämä tietopaketti on tarkoitettu liikunta- ja urheilualan järjestöille ja muille toimijoille sekä päätöksentekijöille ja viranomaisille tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi liikunta- ja urheilukulttuurissa.