Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin Suomen Palloliiton tilauksesta toteuttama tutkimus osoittaa, että naisten pelaamassa jalkapallossa pelaajakehityksen tavoitteet ja käytännön toiminta eivät aina kohtaa. Vaikka sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä on otettu myönteisiä askeleita, pelaajien arkea kuormittavat toimeentuloon, ajankäyttöön ja palautumiseen liittyvät haasteet sekä miesten pelaaman jalkapallon ensisijainen asema rakenteellisissa järjestyksissä.
SUEKin Sanna Erdoğan ja Marko Kananen ovat toteuttaneet Suomen Palloliiton tilaaman tutkimuksen, jossa tarkasteltiin Kansallisen Liigan pelaajien arkea ja pelaajakehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto koostuu 15 jalkapalloilijan haastattelusta. Tutkimuksen tuotoksena on julkaistu raportti Pelaajan arki ja naisten pelaajakehityksen paradoksit jalkapallossa: ”Jos pystyisin keskittymään enemmän siihen pelaajana kehittymiseen kuin siihen, mitä kaikkea muuta härdelliä tapahtuu päivällä.”
Pelaajien arjessa korostuvat ajankäytön ja palautumisen haasteet
Tutkimuksen mukaan naisten pelaaman jalkapallon kehittämisessä on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta pelaajien arjessa ammattilaisuuden edellytykset eivät vielä kaikilta osin toteudu.
Ilman riittävän toimeentulon turvaavaa pelaajasopimusta urheilun, työn tai opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen edellyttää tarkkaa ajanhallintaa. Kiireinen arki voi vähentää mahdollisuuksia riittävään ruokailuun, lepoon, palautumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Tasa-arvotavoitteet eivät aina näy käytännön toiminnassa
Tutkimuksen perusteella pelaajat suhtautuvat myönteisesti tasa-arvotyön suunnitelmiin jalkapallossa ja luottavat sen edistymiseen. Tasa-arvoa koskevat tavoitteet ja linjaukset eivät kuitenkaan vielä toteudu yhdenmukaisesti koko lajikentällä.
Konkreettiset muutokset esimerkiksi resurssien kohdentamisessa ovat toteutuneet vain osassa seuroista. Tasa-arvon edistäminen saattaa myös jäädä yksittäisten henkilöiden aktiivisuuden ja työpanoksen varaan sen sijaan, että se olisi kiinteä osa organisaatioiden toimintaa ja päätöksentekoa.
– Vaikuttaa siltä, että monessa seurassa toimintatavat tukevat ensisijaisesti miesten pelaamista, eikä tätä hierarkkista asetelmaa ole helppo muuttaa. Haastattelujen perusteella Kansallisen Liigan pelaajat tarkastelevat kehittämismahdollisuuksia usein olemassa olevien toimintamallien ja resurssien puitteissa. Tällöin myös ehdotukset naisten joukkueiden toiminnan kehittämiseksi rajautuvat helposti nykyisiin rakenteisiin, tutkija Sanna Erdoğan toteaa.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme pelaajakehityksen paradoksia
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä pelaajakehitykseen liittyvää ristiriitaa eli paradoksia, jotka kuvaavat pelaajien tavoitteiden, tasa-arvotyön ja jalkapallon vakiintuneiden toimintatapojen välisiä jännitteitä. Ne osoittavat, kuinka pelaajien vahva sitoutuminen ja myönteinen suhtautuminen kehitykseen voivat samanaikaisesti ylläpitää rakenteita, jotka hidastavat naisten pelaaman jalkapallon ammattilaisuuden kehitystyötä.
- Pelaajakehityksen paradoksi: Pelaajien vahva motivaatio ja sitoutuminen omaan kehittymiseensä mahdollistavat tavoitteellisen urheilun haastavissakin olosuhteissa. Samalla yksilöiden venyminen voi vähentää painetta kehittää seurojen toimintarakenteita.
- Tasa-arvotyön paradoksi: Pelaajat luottavat tasa-arvon vähittäiseen edistymiseen, vaikka käytännön muutokset ovat epätasaisia ja riippuvat usein yksittäisistä toimijoista.
- Naiserityisyyden paradoksi: Naisten pelaaman jalkapallon erilliset kehittämistoimet voivat ylläpitää asetelmaa, jossa miesten pelaaman jalkapallon määrittelemät ammattilaisuuden normit jäävät kyseenalaistamatta.
Pelaajakehityksen edistäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että pelaajien yksilöllinen sitoutuminen ei yksin riitä takaamaan kestävää pelaajakehitystä, vaan sen tueksi tarvitaan organisaatioiden toimintatapojen, resurssien ja johtamisen kehittämistä.
Tutkimuksessa korostetaan vahvan johtajuuden ja järjestelmällisen päätöksenteon merkitystä naisten pelaaman jalkapallon ammattilaisuuden edistämisessä. Seurojen toimintavalmiuksia tulee vahvistaa, jotta pelaajien kokonaisvaltainen kehittyminen, hyvinvointi ja urheilulliset tavoitteet voidaan turvata.
Jokainen voi vaikuttaa naisten urheilun arvostukseen
Tutkimus nostaa esiin, että rakenteellisten muutosten rinnalla myös seurojen arjen vuorovaikutuksella ja toimintakulttuurilla on merkittävä vaikutus siihen, miten naisten pelaamaa jalkapalloa arvostetaan ja millaisia mahdollisuuksia pelaajille rakentuu.
– Vuorovaikutuksella on suuri merkitys seurojen arjessa ja toimintakulttuurissa. Rakenteellisten muutosten lisäksi jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten puhumme naisten urheilusta, millaisia asenteita välitämme ja miten osoitamme arvostusta urheilevia naisia kohtaan. Arvostus rakentuu myös jokapäiväisissä kohtaamisissa ja valinnoissa, Sanna Erdoğan muistuttaa.
SUEK toteuttaa lajiliittojen ja muiden urheilujärjestöjen toimeksiannosta laadullisia tutkimuksia, joiden avulla syvennetään ymmärrystä urheilun vastuullisuuteen, eettisiin kysymyksiin ja toimintakulttuureihin liittyvistä ilmiöistä. Tutkimuksilla tuodaan näkyväksi myös sellaisia kokemuksia ja ilmiöitä, joita kyselyillä tai tilastoilla ei välttämättä tavoiteta. – Haluamme tarjota urheilujärjestöille tutkittua tietoa erityisesti vaikeista ja vähemmän näkyvistä teemoista sekä tukea niiden kehittämistyötä. Meihin voi olla yhteydessä, jos järjestöllä on tarve selvittää oman toimintansa kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, SUEKin tutkimuspäällikkö Marko Kananen sanoo.
Lisätietoja:
Susanna Sokka
SUEK – viestintäpäällikkö
puh: 040 740 7477