Urheilun eettisiä asioita tarkastelevien tutkimusten ja selvitysten kautta saadaan uutta tietoa päätöksenteon ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun pohjaksi. Toiminnan tarkoituksena on vaikuttaa eettisesti entistä turvallisemman, reilumman ja puhtaamman urheilukulttuurin luomiseksi.
Urheilijoiden kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilukulttuurissa
SUEK teki vuosina 2021–2022 yhdessä lajiliittojen kanssa laajan tutkimusprojektin, jossa selvitetään urheilijoiden kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa. Tutkimuksessa kartoitetaan urheilukulttuurimme hyviä ja vahvistavia malleja sekä urheilijoiden kokemaa epäasiallista kohtelua.
Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi menevänsä mielellään harjoituksiin. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin kokenut myös epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää.
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa -tutkimus toteutettiin yhteistyössä noin 50 urheilujärjestön kanssa ja siihen vastasi yli 2 000 yli 16-vuotiasta kilpaurheilijaa.
Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö suomalaisessa kilpaurheilussa häirintää: millaista mahdollinen häirintä on ollut ja ketkä mahdolliseen häirintään ovat syyllistyneet. Tutkimus toteutettiin vuonna 2019–2020 yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn sekä selvitykseen osallistuvien urheilun lajiliittojen kanssa.
Tutkimuksen tavoite oli lisätä tietoa seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa, erityisesti häirinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi sekä ilmiön taustoittamiseksi ja toimintatapojen selvittämiseksi.
Tutkimukseen osallistui lähes 50 urheilun lajiliittoa ja kohderyhmänä olivat niiden vähintään 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat lisenssikilpaurheilijat. Raportti tutkimuksesta julkaistiin syksyllä 2020.
Kysely lähetettiin sähköisenä kyselytutkimuksena lajiliittojen välityksellä lähes 160 000 urheilijalle. Vastauksia saatiin 9 018. Näin laaja selvitys seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilun kentällä on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja otokseltaan ainutlaatuinen jopa kansainvälisesti tarkasteltuna.
Tutkimustulosten mukaan seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää esiintyy suomalaisessa urheilussa, mutta se ei ole sen yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa.
Epäasiallinen kohtelu urheiluyhteisössä -selvitys – Selvitys urheiluyhteisön työntekijöiden epäasiallisen kohtelun kokemuksista ja havainnoista liikunta- ja urheiluorganisaatioissa (2022)
Suomen Olympiakomitea ry:n toimeksiantona tehdyssä selvityksessä tutkittiin urheiluyhteisön palkkatyöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja epäasiallisesta kohtelusta työympäristössään viimeisen vuoden aikana. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva epäasiallisesta kohtelusta erityisesti seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän, työpaikkakiusaamisen, fyysisen väkivallan ja syrjinnän osalta. Olympiakomitea mukaan lukien selvitykseen osallistui 95 liikunta- ja urheiluorganisaatiota, johon kuului niin Olympiakomitean varsinaisia jäseniä kuin keskeisiä sidosryhmiä, kuten liikunnan aluejärjestöjä, urheiluopistoja ja -akatemioita sekä Huippu- urheilun instituutti KIHU. Selvitys toteutettiin kesäkuussa 2022 anonyymina verkkokyselynä ja siihen vastasi yhteensä 804 henkilöä. Selvityksen kokonaisvastausprosentti oli näin 36.
Kiusaaminen ja häirintä luistelulajeissa – Selvitys pikaluistelun, rullaluistelun ja Roller Derbyn kilpailutoimintaan osallistuneiden urheilijoiden ja valmentajien kokemasta kiusaamisesta sekä häirinnästä. (2020)
Selvityksessä tutkittiin, ovatko pikaluistelun, rullaluistelun tai Roller Derbyn urheilijat tai valmentajat kokeneet kiusaamista tai häirintää lajinsa parissa. Selvitys kohdistui lajien valmentajiin ja yli 16-vuotiaisiin urheilijoihin, jotka ovat lunastaneet lajinsa kilpailulisenssin vuosina 2015–2019. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 272 urheilijaa ja valmentajaa vastausprosentin ollessa 25. Selvitys tuotettiin Suomen Luisteluliiton toimeksiantona.
Seksuaalinen häirintä tenniksessä – Selvitys kansainväliseen kilpailutoimintaan vuosina 2008–2018 osallistuneiden suomalaisurheilijoiden kokemasta häirinnästä (2019)
Selvityksessä tutkittiin, ovatko tenniksen kansainvälisessä kilpailutoiminnassa mukana olleet urheilijat kokeneet seksuaalista häirintää lajin parissa. Selvitys kohdistui vuosina 2008–2018 kansainvälisiä otteluita pelanneisiin ja vuonna 1970 tai sen jälkeen syntyneisiin urheilijoihin, joita oli noin 376. Nuorimmat kohdejoukkoon kuuluneet pelaajat olivat syntyneet vuonna 2006. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Alle 15-vuotiaiden huoltajilta pyydettiin lupa lapsen osallistumiselle tutkimukseen. Kyselyyn saatiin 92 vastausta ja vastausprosentti oli 24. Selvitys tuotettiin Suomen Tennisliiton toimeksiantona.
Häirintä jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa – Selvitys pelaajien kokemasta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä (2018)
Selvityksessä tutkittiin seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa. Tutkimuskohteena olivat vuosina 2017–2018 maajoukkuepelejä pelanneet miehet, naiset, tytöt ja pojat. Tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö maajoukkueissa häirintää, millaista mahdollinen häirintä on ollut ja ketkä mahdolliseen häirintään ovat syyllistyneet. Lisäksi selvitettiin, ovatko pelaajat kokeneet häirintää muulloin pelaajaurallaan. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi 496 pelaajaa vastausprosentin ollessa 55. Suhteellisesti eniten häirintää olivat kokeneet naiskiekkoilijat. Selvitys tuotettiin Suomen Palloliiton ja Suomen Jääkiekkoliiton toimeksiantona.
