Suurten urheilutapahtumien kynnyksellä ja aikana kiinnostus dopingtestauslaboratorion toimintaan kasvaa. Yksittäisen kilpailun dopingtestaukseen liittyen laboratorio on vaitiolovelvollinen, eikä voi kommentoida medialle tai muille tahoille asioita, jotka koskevat ko. tapahtumaa. Työrauhan vuoksi olemme rajoittaneet ennen kilpailuja ja kilpailujen aikana myös yleisesti dopinganalytiikkaa koskevia haastatteluja. Tähän tiedotteeseen olemme keränneet mahdollisesti tiedotusvälineitä kiinnostavaa tietoa dopingtestauslaboratorioiden toiminnan ja laboratorioanalytiikan kehittymisestä 2000-luvulla viimeisen 16:sta vuoden aikana.
Suomalainen dopingtestauslaboratorio
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy on yksi 34:sta Maailman antidopingtoimiston (WADA) akkreditoimasta dopingtestauslaboratoriosta. Laboratorio on kuulunut akkreditoitujen dopingtestauslaboratorioiden joukkoon vuodesta 1983 lähtien, jolloin Suomessa järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut.
WADAn laboratoriostandardi ja kiellettyjen aineiden lista
2000-luvun alusta lähtien dopingvalvontaa – myös dopingtestauslaboratorioita – on koordinoinut WADA. Dopingtestauslaboratorioiden toiminta on tarkkaan ohjeistettu WADAn kansainvälisessä laboratoriostandardissa ja siihen liittyvissä teknisissä dokumenteissa ja muissa ohjeissa. Vuosien varrella ohjeistus on lisääntynyt ja tullut entistä tarkemmaksi. Ohjeet voivat olla laajoja ja yleisluonteisia, kuten esim. laboratorion vaatimusten kuvaaminen, toimintaohjeet näytteen vastaanotolle, analyysille ja raportoinnille sekä akkreditoinnin hakuprosessille ja sen ylläpitämiselle. Toisaalta osa ohjeista on hyvinkin yksityiskohtaisia, esimerkiksi kuinka erytropoietiinin (EPO) tai kasvuhormonin (GH) analyysi suoritetaan.
Dopingtestauslaboratoriot etsivät näytteistä WADAn kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa olevia aineita. Luetteloa päivitetään vuosittain. Osa aineista on kielletty kaikissa testaustilanteissa, osa ainoastaan kilpailutesteissä tai vain tietyissä urheilulajeissa. Verrattuna vuoden 2001 luetteloon, nykyinen luettelo on huomattavasti laajempi ja yksityiskohtaisempi. Lääkekehityksen myötä luetteloon on tullut paljon uusia lääkeaineita ja uusia aineryhmiä, mm. erilaiset hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit ja geenidoping. Omana ryhmänä luettelossa on myyntiluvattomat lääkeaineet, joita ovat lääkeaineet, jotka ovat prekliinisessä tai kliinisessä tutkimusvaiheessa tai joita ei enää kehitetä tai valmisteta ja aineet, joiden rakennetta on muunneltu tai vain eläinlääketieteelliseen käyttöön hyväksytyt aineet.
Analyysitekniikat ja -menetelmät
Kemian teollisuudessa ja tutkimuksessa käytetyt mittaustekniikat kehittyvät jatkuvasti ja tätä hyödynnetään myös dopingtestauslaboratoriossa. 2000-luvun alussa dopingtestauslaboratoriot käyttivät mittauksiinsa lähes yksinomaan nk. kaasukromatografi/massaspektrometrejä (GC/MS). Nykyään niiden rinnalle ovat tulleet mm. nestekromatografi/massaspektrometrit (LC/MS), tandemmassaspektrometrit (MS/MS) ja korkean erotuskyvyn massaspektrometrit (HRMS), joiden avulla päästään entistä kattavampiin ja herkempiin mittauksiin. Nykyiset laitteet pystyvät havaitsemaan dopingaineita jopa femtogrammatasolla (milligramman tuhannesmiljardisosa). Entistä herkemmät mittalaitteet ovat tarpeellisia mm. siksi, että monen dopingaineen käyttö pyritään lopettamaan hyvissä ajoin, jotta aineet eivät enää näkyisi testissä.
2000-luvulla monelle aikaisemmin vaikeasti mittavalle dopingaineelle on saatu kehitettyä luotettavat ja tehokkaat analyysimenetelmät. Esimerkiksi elimistön oma testosteroni voidaan nykyään erottaa lääketehtaan valmistamasta testosteronista isotooppisuhdemassaspektrometrilla (IRMS) hiilen erilaiseen isotooppijakaumaan perustuen. GH:n dopingkäytön toteamiseen on mm. kehitetty biologinen testi joka perustuu GH:n eri muotojen (isoformien) osuuksien muuttumiseen elimistössä, jos synteettistä GH:ta on käytetty. Myös erilaisten punasolusynteesiä stimuloivien aineiden (esim. EPO ja sen analogit) mittaaminen on tehostunut uusien elektroforeettisten mittaustekniikoiden käytön myötä. Vanhojenkin dopingaineiden kuten anabolisten steroidien toteamisessa on tapahtunut tutkimuksen myötä suuria parannuksia – kyseisille aineille on löydetty uusia aineenvaihduntatuotteita, jotka poistuvat elimistöstä hitaasti ja ovat pidentäneet niiden toteamisaikaa päivistä ja viikoista jopa kuukausiin. Rion olympialaisissa 2016 oli ensimmäistä kertaa käytössä mahdollisen geenidopingin paljastava testi. Australialaisen kehittämässä testissä etsittiin punasolujen tuottoa stimuloivaan EPO-hormoniin vaikuttavia geenejä.
Uusia keinoja dopingvalvonnassa
2000-luvulla WADA on ottanut käyttöön Urheilijan biologisen passin. Siinä urheilijan tiettyjä biologisia muuttujia (kuten veriarvoja tai erilaisia elimistön omia steroideja) seurataan säännöllisesti, jotta voidaan määrittää urheilijakohtainen profiili ja viitearvoalue aiemmin käytettyjen väestöpohjaisten viitearvojen sijaan. Muutokset tässä profiilissa voivat paljastaa dopingin käytön. Biologista passia voidaan käyttää testauksen kohdentamiseen, mutta myös osoittamaan epäsuorasti mahdollinen dopingaineiden tai -menetelmien käyttö.
Uutena keinona dopingvalvontaan on tullut mahdollisuus säilyttää jo analysoidut näytteet laboratorioiden varastoissa ja analysoida ne myöhemmin uudelleen. Nykyään dopingvalvonnasta vastaavilla organisaatioilla on mahdollisuus säilyttää näytteitä 10 vuotta. Mm. Pekingin ja Lontoon olympialaisissa otettujen dopingnäytteiden uudelleenanalyysi on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi dopingkäytön osoittamisessa. Analyysitekniikoiden ja -menetelmien jatkuvan kehityksen myötä aikaisemmin vaikeasti havaittavia dopingaineita on nyt pystytty toteamaan.
Yhtyneet Medix Laboratoriot ja Lahti MM 2017
Lahdessa 22.2.–5.3.2017 järjestettävien hiihdon MM-kisojen dopingtestinäytteet analysoidaan Helsingissä. Laboratoriossa pystytään tekemään kaikki WADAn akkreditoinnin edellyttämät dopinganalyysit. Laboratorioanalyysit toteutetaan WADAn kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti.
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy,
Dopingtestauslaboratorio