ADT valitsi tänään Helsingissä yleiskokouksessaan Valvontalautakunnan puheenjohtajaksi asianajaja, varatuomari Markus Mannisen ja Erivapauslautakuntansa puheenjohtajaksi liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsundin, molemmat alansa arvostettuja toimijoita ja kovia urheilun asiantuntijoita. Vuosikokouksessa vahvistettiin myös uusi Suomen antidopingsäännöstö, joka tulee voimaan 1.1.2015 samalla kun dopingin käytön säätely maailman laajuisesti uudistuu.
– On etuoikeus päästä dopinginvastaisen työn ytimeen edistämään reilun pelin toteutumista ja kehittämään Valvontalautakunnan toimintaa uuden antidopingsäännöstön ensi hetkistä lukien. Odotan puheenjohtajuuden tarjoavan runsaasti haasteita. Viisivuotisen varapuheenjohtajakauteni aikana saadut kokemukset auttavat oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämisessä, Markus Manninen sanoo. Asianajajana toimiva Manninen on myös urheilun kansainvälisen välitystuomioistuin CAS:n välimies ja valittiin hiljattain Kansainvälisen ampumahiihtoliitto IBU:n antidopinglautakuntaan.
Myös lääkärinä ja usean urheilulajin maajoukkuelääkärinä toimiva lääketieteen tohtori Katja Mjøsund tuo ADT:lle kansainvälistä näkemystä ja pyrkii kehittämään urheilijoiden kansainvälistä yhdenvertaisuutta.
– Olen vuosien aikana nähnyt huikean kehityksen työssä puhtaan urheilun puolesta. Sen on tehnyt mahdolliseksi tieteen ja menetelmien kehitys mutta myös asennemuutos, lisääntynyt yhdenvertaisuus maiden välillä ja kansainvälisen yhteistyön paraneminen. Kun uusi Maailman antidopingsäännöstö tulee voimaan vuodenvaihteessa, haluan ADT:n Erivapauslautakunnan olevan kansainvälistä kärkitasoa ja toimivan mallina vielä kehittyville urheilujärjestöille. Urheilijoiden terveyttä tulee vaalia pitäen samalla huolta tasavertaisuudesta. Tavoitteenani on tehdä työtä nimenomaan urheilijoiden asialla, rehdin urheilun puolesta, Mjøsund sanoo.
Manninen on aiemmin toiminut ADT:n Valvontalautakunnan varapuheenjohtajajana ja Mjøsund Erivapauslautakunnan varapuheenjohtajana. Valvontalautakunta päättää dopingrikkomuksista ja antaa suosituksen niiden seuraamuksista. Erivapauslautakunnalla on oikeus myöntää urheilijalle erivapaus käyttää urheilussa kiellettyä ainetta tai menetelmää, jos urheilijan sairauden hoito näin vaatii.
Rangaistukset kovenevat ja harkinnanvaraisuus lisääntyy uudessa antidopingsäännöstössä
ADT:n yleiskokouksen tänään hyväksymä ja vuodenvaihteessa voimaan tuleva uusi Suomen antidopingsäännöstö noudattaa kansainvälistä esikuvaansa ja on Maailman Antidopingtoimisto WADA:n hyväksymä.
Uudessa säännöstössä rangaistukset vakavista, tarkoituksellisista dopingrikkomuksista kovenevat. Dopingrikkomusten määritelmä laajenee: uudet rikkomukset koskevat erityisesti urheilijan kanssa toimivia henkilöitä ja heidän osallisuuttaan dopingrikkomukseen johtavassa toiminnassa. Urheilijoille ja lajiliitoille säännöstö antaa aiempaa enemmän vastuuta. Lisäksi käyttöön otetaan niin sanotut tutkinnalliset menetelmät, joilla tarkoitetaan tietojen ja todisteiden hankkimista erilaisista lähteistä esimerkiksi arvioimalla urheilijoiden veriprofiileja tai haastattelemalla ihmisiä. Tietoja käytetään dopingvalvonnan tehostamiseen ja mahdollisten dopingrikkomusten toteamiseen.
Lisätietoja:
Pirjo Ruutu
ADT – pääsihteeri
puh 0400 503 798