Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n toimeksiannosta laadittu uusi oikeudellinen selvitys tarkastelee urheilun tutkintamenettelyjen suhdetta perus- ja ihmisoikeuksiin sekä urheilijoiden oikeusturvaan.
OTK, väitöskirjatutkija Janne Ripatin laatimassa selvityksessä analysoidaan antidopingjärjestelmää, kilpailumanipulaation tutkintaa sekä kansainvälisten lajiliittojen tutkintavaltuuksia. Selvityksen keskeinen havainto on, että urheilun kansainväliset tutkintajärjestelmät ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi, ja osa niiden käyttämistä tutkintakeinoista ulottuu syvälle urheilijoiden yksityiselämään, viestintään ja henkilökohtaisiin tietoihin.
Selvityksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa suomalaisesta oikeudellisesta näkökulmasta sitä, missä määrin urheilun sisäiset tutkintamenettelyt ovat lähentyneet vaikutuksiltaan pakkokeinoihin rinnastuvia tutkintamenetelmiä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, voiko urheilijan sopimusperusteinen suostumus oikeuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka puuttuvat perus- ja ihmisoikeuksiin.
– Yllätyin siitä, kuinka laajoja kansainvälisen urheilun tutkintakeinot ovat. Osa niistä on pidemmälle vietyjä kuin poliisin käytössä olevat keinot, vaikka harva urheilija tiedostaa olevansa niiden piirissä, Ripatti toteaa.
Selvityksen mukaan nykyinen urheilurikkomusten tutkinnan oikeudellinen perusta sisältää puutteita. Samalla työ osoittaa, että Suomessa on mahdollista kehittää urheilurikkomustutkintaa oikeudellisesti kestävällä ja perusoikeusmyönteisellä tavalla.
Ripatti esittää selvityksessään mallia, joka perustuisi urheilijoiden yhteistyö- ja raportointivelvollisuuksiin. Tällainen järjestelmä voisi antaa SUEKille ja lajiliitoille tarkkarajaisia mutta tehokkaita tutkintavaltuuksia urheilurikkomusten selvittämiseksi ilman, että yksilön koskemattomuutta tai yksityisyyttä loukataan.
– Urheilun integriteettiä on suojeltava. Kysymys kuuluu, kuinka pitkälle sen nimissä voidaan mennä, Ripatti sanoo.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että urheilun tutkintajärjestelmää voidaan kehittää tehokkaasti myös ilman, että se irtautuu oikeusvaltion sekä perus- ja ihmisoikeuksien asettamista reunaehdoista. Selvitys toimii samalla keskustelunavauksena siitä, kuinka pitkälle urheilun omat tutkintakeinot voivat oikeudellisesti ulottua muuttuneessa kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Selvitys on osa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n vuonna 2017 aloittamaa julkaisusarjaa. SUEK tuottaa tutkimuksia ja selvityksiä urheilun eettisistä kysymyksistä. SUEK tarjoaa päätöksenteon ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun pohjaksi tutkittua tietoa ja pyrkii näin vaikuttamaan eettisesti kestävään urheilukulttuuriin.
Lisätietoja:
Susanna Sokka
SUEK – viestintäpäällikkö
puh: 040 740 7477