Dopingin käyttö ja levittäminen on Suomessa kiellettyä urheilun sisäisten kansainvälisten ja kansallisten säännöstöjen mukaan, jotka pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jonka perusteella voitaisiin rangaista dopingin käytöstä, huumausaineiden käyttöä lukuun ottamatta.
Rikoslaki ja muut lait
Dopingaineiden maahantuontia ja levittämistä säännellään Suomessa rikoslain luvussa 44. Dopingaineiden käyttöä koskevat myös lääkelaki sekä rikoslain salakuljetusta, laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä ja huumausaineita koskevat säädökset.
Dopingrikokset lisättiin rikoslakiin 1.9.2002. Rikoslaissa kriminalisoitiin tällöin laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa. Dopingaineiden käyttöä ei ole kriminalisoitu.
Rikoslain mukaan dopingaineena pidetään:
- synteettisiä anabolisia steroideja ja niiden johdannaisia
- testosteronia ja sen johdannaisia
- kasvuhormonia
- kemiallisia aineita, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa.
Tämä luettelo on huomattavasti suppeampi kuin urheilussa kiellettyjen lääkeaineiden lista. Tämä johtuu siitä, että rikoslain dopingrikoksia koskevien säännösten tarkoituksena on suojata dopingaineiden väärinkäyttöön liittyviltä terveydellisiltä riskeiltä. Rikoslaissa luetellaan siksi ainoastaan aineet, joihin liittyy todettu lääketieteellinen riski. Rikoslaissa on erityisesti pyritty suojelemaan alaikäisiä.
Rikoslaki korostaa dopingin laittoman maahantuonnin ja levittämisen merkitystä rikoksina. Rikosoikeudellinen vastuu on erityisesti henkilöillä, jotka myyvät tai välittävät dopingaineita urheilijoille. Mikäli toinen urheilija tai valmentaja hankkii ja luovuttaa urheilijalle dopingaineita, hän syyllistyy dopingrikokseen. Myös lääkäri voi joutua syytteeseen dopingrikoksesta, mikäli hän määrää reseptillä tai muutoin luovuttaa ilman lääkinnällistä tarkoitusta dopingaineita urheilijalle.
Dopingrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä dopingrikoksesta voi saada vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistuksen. Törkeässä dopingrikoksessa:
- rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä dopingainetta
- tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä
- rikoksentekijä toimii rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä
- dopingainetta levitetään alaikäisille.
Jos dopingrikos arvioidaan vähäiseksi, tekijä tuomitaan lievästä dopingrikoksesta sakkoon.
Kansainväliset sopimukset
Antidopingtyötä säädellään monilla kansainvälisillä ja kansallisilla sopimuksilla, jotka kaikki tähtäävät reiluun, tasa-arvoiseen ja puhtaaseen urheiluun. Suomen valtio on mukana näissä kansainvälisissä sopimuksissa ja antanut SUEKille tärkeän tehtävän vastata koko dopingvalvonnasta maassamme.
SUEKin toimintaa säätelevät UNESCOn antidopingsopimus ja Euroopan neuvoston dopingin vastainen sopimus, jotka Suomen eduskunta on hyväksynyt. Nämä sopimukset edellyttävät, että Suomen valtio järjestää antidopingtoimintaa maassamme sopimusten edellyttämällä tavalla. SUEK toimeenpanee valtiosopimusten edellyttämiä toimenpiteitä sille määritellyissä asioissa.
Suomen valtio on myös UNESCO-sopimuksen kautta sitoutunut tukemaan Maailman Antidopingtoimisto WADAa ja siihen, että Suomessa noudatetaan WADAn hyväksymää Maailman antidopingsäännöstöä. Suomen antidopingsäännöstö perustuu Maailman antidopingsäännöstöön.
