SUEKin tehtävä on tuottaa ja jakaa tietoa urheilun ajankohtaisista eettisistä teemoista. SUEK toteutti vuonna 2020 tutkimuksen Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa, jossa tarkastellaan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirintää suomalaisessa urheilukulttuurissa.
SUEK on tehnyt vuodesta 2018 lähtien myös lajiliittojen toimeksiannosta selvityksiä siitä, esiintyykö lajien parissa mahdollisesti seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää tai kiusaamista. Näiden selvitysten tarkoituksena on ollut kartoittaa, ilmeneekö lajien parissa erilaista häirintää tai kiusaamista ja millaisesta ilmiöstä on kyse. Selvitysten kautta on saatu perusteluita ja pohjatietoa lajiliittojen omille toimenpiteille häirinnän torjumiseksi ja entistä turvallisemman lajikulttuurin luomiseksi.
Tulevaisuudessa tarvitaan myös lisää tutkittua tietoa ilmiöstä ja sen olemassaolosta koulutuksen sekä ennalta ehkäisevien mallien ja toimintaohjeiden kehittämiseksi urheilussa.
Häirintä
Seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä määritellään tasa-arvolaissa lainvastaiseksi syrjinnäksi. Lain mukaan seksuaalinen häirintä tarkoittaa sanallista, fyysistä ja sanatonta, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla vihamielinen, uhkaava, halventava, ahdistava tai nöyryyttävä ilmapiiri.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tasa-arvobarometrin mukaan yleisimpiä seksuaalisen häirinnän muotoja ovat loukkaavat kaksimieliset vitsit, härskit puheet ja asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen liittyvät huomautukset. Sukupuoleen perustuva häirintä puolestaan tarkoittaa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän fyysistä tai henkistä koskemattomuutta luomalla vihamielinen, uhkaava, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Häirintä urheilussa
Kansainvälisten tutkimusten perusteella häirintää ja hyväksikäyttöä tapahtuu urheilussa kaikkialla, mutta riskivyöhykkeellä ovat etenkin huippu-urheilijat, lapset ja nuoret, vammaisurheilijat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Häirintää kohdistuu molempiin sukupuoliin, mutta tytöt ja naiset ovat poikia ja miehiä useammin häirinnän kohteina. Toisaalta sukupuoli vaikuttaa myös raportointiherkkyyteen, sillä tytöt ja naiset raportoivat häirinnästä miehiä ja poikia useammin.
Häiritsijä edustaa molempia sukupuolia, mutta on useimmiten mies. Seksuaalinen häirintä ilmenee urheilun parissa sanallisena ja sanattomana häirintänä, kuten häiritsevinä kommentteina, katseina ja eleinä. Häirintä voi olla myös fyysistä, kuten ei-toivottua koskettelua. Vakavimmillaan häirintä voi täyttää seksuaalirikoksen tunnusmerkit. Lajiin liittyvällä pukeutumisella tai kosketuksilla ei ole todettu yhteyttä seksuaalisen häirinnän tai hyväksikäytön yleisyyteen.
Aikaisemmin on ajateltu, että seksuaalista ahdistelua on tapahtunut etenkin valmentajan toimesta. Viimeaikaisen tutkimuksen valossa näyttää siltä, että ahdistelua saattaakin tapahtua kanssaurheilijoiden taholta useammin kuin valmentajien. Joukkuetoverit ja kanssaurheilijat profiloituvat useammin ahdistelijoiksi matalammilla kilpailutasoilla ja valmentajat puolestaan korkeammilla tasoilla.
Vaikuttaa siltä, että urheilussa ei tapahdu yleisesti ottaen häirintää sen enempää tai vähempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Urheilumaailmaan kuuluu kuitenkin olennaisesti joitakin erityispiirteitä, jotka altistavat tiettyjä ryhmiä häirinnälle enemmän kuin toisia.
Häirintää voi ennaltaehkäistä muun muassa suunnittelemalla selkeät häirintää koskevat toimintamallit, kouluttamalla urheilijoita, valmentajia ja muita toimijoita sekä tarkistamalla vapaaehtoisten rikostaustat. Tärkeää on luoda avoin ja matalan kynnyksen keskusteluilmapiiri, jossa voidaan yhdessä määrittää turvallisen toimintaympäristön rajat. SUEK pyrkii edistämään häirintävapaata toimintaympäristöä tutkimuksen keinoin.
Julkaisut
Kansallista tutkimustietoa häirinnästä urheilussa on kuitenkin tuotettu vielä vähän. Tämän tietovajeen paikkaamiseksi SUEK käynnisti 2019 koko urheilua koskevan kattavan selvityksen seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän esiintyvyydestä suomalaisessa kilpaurheilussa. Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimus tuotti maakohtaista tietoa ilmiön esiintyvyydestä ja moninaisuudesta. Tutkimus julkaistiin syksyllä 2020.
Vuonna 2018 SUEK julkaisi Vaikeneminen ei ole vaihtoehto -tutkimuskatsauksen, johon koottiin viimeisin häirintää ja kiusaamista koskeva kansainvälinen tutkimustieto liikunnan ja urheilun osalta.
