Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä urheilussa

Urheilussakin esiintyy häirintää ja muuta epäasiallista käytöstä. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä voi olla sanallista, fyysistä ja sanatonta. Häirinnästä kertominen on usein vaikeaa, jonka vuoksi on tärkeää käydä avointa ja rehellistä keskustelua aiheesta. Tarvitaan myös lisää tutkittua tietoa ilmiöstä ja sen olemassaolosta koulutuksen sekä ennalta ehkäisevien mallien ja toimintaohjeiden kehittämiseksi.

Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määrittely

Seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä määritellään tasa-arvolaissa lainvastaiseksi syrjinnäksi. Lain mukaan seksuaalinen häirintä tarkoittaa sanallista, fyysistä ja sanatonta, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla vihamielinen, uhkaava, halventava, ahdistava tai nöyryyttävä ilmapiiri. 

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tasa-arvobarometrin mukaan yleisimpiä seksuaalisen häirinnän muotoja ovat loukkaavat kaksimieliset vitsit, härskit puheet ja asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen liittyvät huomautukset. Sukupuoleen perustuva häirintä puolestaan tarkoittaa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän fyysistä tai henkistä koskemattomuutta luomalla vihamielinen, uhkaava, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. 

SUEKin rooli 

SUEK on tehnyt vuodesta 2018 lähtien lajiliittojen toimeksiannosta selvityksiä, esiintyykö lajien parissa mahdollisesti seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää tai kiusaamista. Näiden selvitysten tarkoituksena on ollut kartoittaa, ilmeneekö lajien parissa erilaista häirintää tai kiusaamista ja millaisesta ilmiöstä on kyse. Selvitysten kautta on saatu perusteluita ja pohjatietoa lajiliittojen omille toimenpiteille häirinnän torjumiseksi ja entistä turvallisemman lajikulttuurin luomiseksi.

SUEK on toteuttanut lajiliittojen toimeksiantoina selvitykset: 

Selvitys pelaajien kokemasta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä (2018)

Selvitys kansainväliseen kilpailutoimintaan vuosina 2008–2018 osallistuneiden suomalaisurheilijoiden kokemasta häirinnästä (2019) 

Selvitys pikaluistelun, rullaluistelun ja Roller Derbyn kilpailutoimintaan osallistuneiden urheilijoiden ja valmentajien kokemasta kiusaamisesta sekä häirinnästä. (2020)

Vuonna 2018 SUEK julkaisi Vaikeneminen ei ole vaihtoehto -tutkimuskatsauksen, johon koottiin viimeisin häirintää ja kiusaamista koskeva kansainvälinen tutkimustieto liikunnan ja urheilun osalta Kansallista tutkimustietoa tästä aiheesta on kuitenkin tuotettu vielä vähän. Tämän tietovajeen paikkaamiseksi SUEK käynnisti 2019 koko urheilua koskevan kattavan selvityksen seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän esiintyvyydestä suomalaisessa kilpaurheilussa. Tutkimuksella saadaan maakohtaista tietoa ilmiön esiintyvyydestä ja moninaisuudesta, minkä kautta tietopohja häirinnästä urheilussa vahvistuu. Tutkimus julkaistaan syksyn 2020 aikana. 

SUEK järjestää koko maan kattavan Häirintävapaa urheilu -koulutuskiertueen liikunnan aluejärjestöihin vuonna 2020. Koulutuskiertueen tavoitteena on lisätä urheiluseurojen valmiutta ennaltaehkäistä ja puuttua niin häirintään kuin muuhun epäasialliseen käytökseen. Häirintävapaa urheilu -koulutuskiertueella SUEKin yhteistyö kumppaneina ovat Väestöliitto, Suomen olympiakomitea ja liikunnan aluejärjestöt. 

Häirintä urheilussa

Kansainvälisten tutkimusten perusteella häirintää ja hyväksikäyttöä tapahtuu urheilussa kaikkialla, mutta riskivyöhykkeellä ovat etenkin huippu-urheilijat, lapset ja nuoret, vammaisurheilijat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Häirintää kohdistuu molempiin sukupuoliin, mutta tytöt ja naiset ovat poikia ja miehiä useammin häirinnän kohteina. Toisaalta sukupuoli vaikuttaa myös raportointiherkkyyteen, sillä tytöt ja naiset raportoivat häirinnästä miehiä ja poikia useammin.

Häiritsijä edustaa molempia sukupuolia, mutta on useimmiten mies. Seksuaalinen häirintä ilmenee urheilun parissa sanallisena ja sanattomana häirintänä, kuten häiritsevinä kommentteina, katseina ja eleinä. Häirintä voi olla myös fyysistä, kuten ei-toivottua koskettelua. Vakavimmillaan häirintä voi täyttää seksuaalirikoksen tunnusmerkit. Lajiin liittyvällä pukeutumisella tai kosketuksilla ei ole todettu yhteyttä seksuaalisen häirinnän tai hyväksikäytön yleisyyteen.

Aikaisemmin on ajateltu, että seksuaalista ahdistelua on tapahtunut etenkin valmentajan toimesta. Viimeaikaisen tutkimuksen valossa näyttää siltä, että ahdistelua saattaakin tapahtua kanssaurheilijoiden taholta useammin kuin valmentajien. Joukkuetoverit ja kanssaurheilijat profiloituvat useammin ahdistelijoiksi matalammilla kilpailutasoilla ja valmentajat puolestaan korkeammilla tasoilla. Vaikuttaa siltä, että urheilussa ei tapahdu yleisesti ottaen häirintää sen enempää tai vähempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Urheilumaailmaan kuuluu kuitenkin olennaisesti joitakin erityispiirteitä, jotka altistavat joitakin ryhmiä häirinnälle enemmän kuin toisia.

Häirinnän yleisyydestä on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa toisistaan poikkeavien tutkimusasetelmien, määritelmien ja kulttuuristen käsitysten vuoksi. Tutkimuksissa häirinnän yleisyys vaihtelee alle 10 prosentin ja yli 90 prosentin välillä. Aiheesta tarvitaan lisää laajoja, väestötason selvityksiä. Eri lajien osalta seksuaalisen häirinnän tasoissa ei ole merkittäviä eroja. Tämä pätee myös yksilö- ja joukkueurheiluun.

Yksittäistä lajia enemmän vaikutusta on sen taustakulttuurilla. Häirinnän kannalta urheilun parissa vallitsevia riskitekijöitä ovat muun muassa maskuliininen, heteronormatiivinen ja seksistinen taustakulttuuri sekä seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoliin kohdistuvat stereotypiat. Lisäksi riskiä lisäävät voimakkaan autoritääriset ja vallankäyttöön nojaavat valmennuskäytännöt sekä yksittäisten henkilöiden vahva ja autonominen asema organisaatiossa. Ahdistelijat käyttävät usein hyväkseen auktoriteettiasemaansa ja urheilijan kanssa muodostunutta luottamussuhdetta. Uhreiksi valikoituu usein jossain määrin haavoittuvaisessa asemassa olevia urheilijoita, joilla saattaa olla esimerkiksi vähän sosiaalisia kontakteja tai muutoin eristäytynyt asema ryhmässä tai joukkueessa. 

Häirinnällä vakavat seuraukset

Urheilussa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä kertominen on haasteellista etenkin tekijän auktoriteettiaseman sekä koetun häpeän ja seurauksien pelkäämisen vuoksi. Ilmoittamista vaikeuttavat myös puutteelliset toimintamallit häirinnästä ilmoittamisen suhteen sekä se, että tapaukset saatetaan nähdä vain yksittäisten henkilöiden ongelmina. Häirintä voi aiheuttaa uhrille vakavia psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja traumoja. 

Toimintamallit häirinnän ennaltaehkäisemiseen 

Häirintää voi ennaltaehkäistä muun muassa suunnittelemalla selkeät häirintää koskevat toimintamallit, kouluttamalla urheilijoita, valmentajia ja muita toimijoita sekä tarkistamalla vapaaehtoisten rikostaustat. Tärkeää on luoda avoin ja matalan kynnyksen keskusteluilmapiiri, jossa voidaan yhdessä määrittää turvallisen toimintaympäristön rajat. SUEK pyrkii edistämään häirintävapaata toimintaympäristöä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. 

Epäasiallista käytöstä voidaan ennaltaehkäistä urheilussa:

  • Tarkastakaa rikostaustat.
  • Laatikaa yhteiset pelisäännöt.
  • Nimetkää vastuuhenkilöt.
  • Tiedottakaa nettisivuilla säännöistä ja vastuuhenkilöistä.
  • Luokaa toimintamalli epäasialliseen käytökseen puuttumiseen.
  • Kouluttakaa henkilöstöä.
  • Levittäkää tietoa häirinnästä ilmiönä.
  • Kerätkää palautetta harrastajien, urheilijoiden ja työntekijöiden tyytyväisyydestä.
News letter illustration

Tilaa uutiskirje

SUEKin tiedotuslistan kautta saat ajankohtaiset uutiset niin SUEKin tehtävistä kuin eettisesti kestävästä urheilukulttuurista suoraan sähköpostiisi. Halutessasi voit myös poistua listalta.

Sähköpostiosoite

Huom. Jos olet median tai lajiliiton edustaja, ethän liity SUEKin yleiselle postituslistalle vaan median tai lajiliittojen omalle tiedotuslistalle. Näin varmistat, että saat tiedon oman alasi kohdennetuista tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista. Lähetä nimesi, sähköpostiosoitteesi, media tai lajiliitto sekä asemasi SUEKin viestintäpäällikölle.