Liikunnassa ja urheilussa on viime vuosina ollut esillä useita tapauksia, joissa on esiintynyt epäasiallista käyttäytymistä sekä erilaisia syrjinnän ja häirinnän muotoja. SUEKin toiminnan tavoitteena on yhdessä muiden toimijoiden kanssa ennaltaehkäistä epäasiallista käyttäytymistä urheilussa ja vahvistaa eettisesti kestävää urheilukulttuuria.
Epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen määritelmät
Epäasiallinen käyttäytyminen on käsitteenä laaja, ja sen alle voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi erilaisia syrjinnän, häirinnän, kaltoinkohtelun ja huonon käytöksen muotoja. Kiusaaminen tarkoittaa tarkoituksellista, toistuvaa ja samaan henkilöön kohdistuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi haukkumista, naurunalaiseksi tekemistä, kommentointia sosiaalisessa mediassa, tönimistä, lyömistä tai ryhmän ulkopuolelle sulkemista. Kiusaamista ei ole kahden tasaväkisen henkilön välinen kiista tai satunnaisesti, milloin kehenkin kohdistuvat hyökkäykset.
Urheilussa esiintyy epäasiallista kohtelua
Useat kansalliset tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten kokema kiusaaminen, häirintä, syrjintä tai muu epäasiallinen kohtelu on melko yleistä liikunta- ja urheiluharrastuksissa.
Urheilun parissa tapahtuvan epäasiallisen kohtelun yleisyyteen havahduttiin vuonna 2016, kun lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä tarkastelevassa LIITU-tutkimuksessa todettiin liikuntaharrastuksen olevan koulun ja internetin jälkeen kolmanneksi yleisin paikka joutua kiusatuksi. Tämä on erityisen huolestuttava havainto, koska liikuntaharrastuksissa oleminen on vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Esimerkiksi koulumaailmasta ei voi pudottautua pois samalla tavalla kuin harrastustoiminnasta.
Urheilussa tapahtuvaa epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista on tutkittu laajamittaisemmin ja tarkemmin vasta viime vuosina. Nuorisotutkimusseuran vuonna 2019 toteuttaman vapaa-aikatutkimuksen mukaan lähes kolmannes lapsista ja nuorista on kokenut syrjintää, epäasiallista käytöstä tai kiusaamista liikuntaharrastuksensa yhteydessä. Myös SUEKin tekemissä selvityksissä on havaittu epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista. Aiheesta tarvitaan lisää laajamittaisempaa tutkimustietoa. Myös valtion liikuntaneuvoston vuonna 2020 antamassa kannanotossa todetaan, että tietopohjaa liikunnassa ja urheilussa tapahtuvan syrjinnästä, häirinnästä ja epäasiallisesta käyttäytymisestä tulisi laajentaa.
Kiusaamisen ilmeneminen
Yleisimmät kiusaamisen muodot ovat verbaalinen, sosiaalinen ja fyysinen, edellä mainitussa järjestyksessä. Fyysisesti kiusaaminen tapahtuu useimmiten harjoituksissa, jonka jälkeen seuraavaksi yleisimmät paikat joutua kiusatuksi ovat kilpailuissa ja muissa ympäristöissä.
Tyypillisesti kiusaaminen tapahtuu pukuhuoneessa ennen harjoituksia. Lisäksi kiusaamisesta kerrotaan eteenpäin vain harvoin, yleensä vanhemmille. Kiusaamista tapahtuu myös valmentajien toimesta. Tutkimusten mukaan osa valmentajista käyttää tarkoituksella henkistä väkivaltaa urheilijoihin tehokeinona osana valmennusmenetelmiään. Tämänkaltaista autoritääristä valmennustyyliä on pidetty perinteisesti urheilussa ja myös muussa yhteiskunnassa hyväksyttävänä tapana valmentaa. Tiedon lisääntyessä näitä toimintatapoja on alettu tarkastella kriittisemmin.
Urheilussa tapahtuvassa kiusaamisessa omaksutaan erilaisia rooleja. On havaittu, että esimerkiksi kiusaajan ja kiusatun roolit siirtyvät toisinaan koulumaailmasta myös liikuntaharrastusten pariin. Urheilu- ja liikuntatoiminnassa vallitsee heteronormatiivisia ja homofobisia ajattelumalleja, jotka johtavat usein kiusaamiseen ja syrjintään etenkin vähemmistöryhmien kohdalla.
Kiusaamismyönteistä ilmapiiriä ruokkivat tutkimusten mukaan myös urheilun kilpailullinen luonne, vähäinen valvonta sekä aikatauluttamaton aika. Kiusaamisen yleisyyttä on vaikea mitata käsitteellisten haasteiden vuoksi. Viimeisimmissä kotimaisissa tutkimuksissa kiusaamisen yleisyys on vaihdellut 13–20 prosentin välillä. Lajikohtaisesti tarkasteltuna kiusaaminen koskettaa kaikenlaista urheilua. Joukkuelajeissa kiusaamista vaikuttaisi tapahtuvan jonkin verran enemmän kuin yksilölajeissa.
Kiusaamista voidaan torjua ja ennaltaehkäistä
Kiusaaminen ja muu epäasiallinen käytös voivat aiheuttaa urheilijoille useita fyysisiä, kognitiivisia, emotionaalisia, käytöksellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia oireita. Näillä lieveilmiöillä on useita kielteisiä vaikutuksia myös niille organisaatioille, joissa kyseisiä ilmiöitä esiintyy.
Kiusaamista ja epäasiallista käyttäytymistä voidaan ehkäistä ja torjua purkamalla liikuntakulttuurin maskuliinista ja heteronormatiivista arvomaailmaa, juurruttamalla eettisesti kestäviä arvoja jo harrastustoiminnan alkuvaiheessa sekä panostamalla koulutukseen, tietouden lisäämiseen ja avoimen keskustelukulttuurin synnyttämiseen. Lisäksi näitä ilmiöitä voidaan torjua esimerkiksi luomalla matalan kynnyksen välineitä ja toimintamalleja epäasiallisesta käyttäytymisestä ilmoittamiseen ja siihen puuttumiseen, hyödyntämällä esikuvia sekä lisäämällä yhteistyötä eri tahojen esimerkiksi koulun ja harrastustoiminnan välille. Myös lainsäädäntö tarjoaa keinoja näiden ilmiöiden käsittelyyn.
